Sähköautojen sanastoa– sähköauton latauksen termit selitettynä

Jos olet hankkimassa ensimmäistä sähköautoasi, termit kuten kWh, CCS, CHAdeMO, pikalataus ja suurteholataus voivat aluksi tuntua vaikeaselkoisilta. Mitä ne oikeastaan tarkoittavat?

Sähköautoihin liittyvät käsitteet koskevat pääasiassa sähköä, akkua ja lataamista. Jos aihe ei ole ennestään tuttu, eri mittayksiköt, lataustavat ja liitinstandardit voivat mennä helposti sekaisin.

Kokosimme tähän yleisimmät sähköautoihin liittyvät sanat, lyhenteet ja käsitteet. Selitämme niiden merkityksen mahdollisimman selkeästi ilman tarpeettoman teknistä sanastoa.

Sähköautoilun yleisimmät sanat, käsitteet ja lyhenteet

Ampeeri (A)

Ampeeri on sähkövirran voimakkuuden mittayksikkö. Yksi ampeeri tarkoittaa, että johtimen tietyn pisteen läpi kulkee yhden coulombin verran sähkövarausta sekunnissa.

Sähkövirtaa voi verrata veden virtaukseen letkussa: ampeerit kuvaavat sitä, kuinka paljon sähkövarausta kulkee tietyssä ajassa.

CCS

CCS eli Combined Charging System on Suomessa ja muualla Euroopassa yleisin sähköautojen tasasähköisessä pikalatauksessa käytettävä liitinstandardi. Euroopassa käytettävä versio on CCS2 eli Combo 2.

CCS2-latausportti yhdistää Type 2 -liitännän sekä sen alapuolella olevat kaksi suurta tasasähkökosketinta. Saman auton latausportin kautta voidaan näin käyttää sekä Type 2 -vaihtovirtalatausta että CCS2-tasasähkölatausta.

Suomessa julkisilla latausasemilla noudatetaan Suomessa sovellettavaa EU-sääntelyä ja eurooppalaisia standardeja. Julkisten vaihtovirtalatauspisteiden yhteinen liitin on Type 2 ja julkisten tasasähkölatauspisteiden CCS2.

CCS2 mahdollistaa suuren lataustehon, mutta auton vastaanottama teho riippuu latauslaitteen lisäksi auton ominaisuuksista, akun varaustasosta ja akun lämpötilasta.

CHAdeMO

CHAdeMO on Japanissa kehitetty tasasähköisen pikalatauksen standardi. Suomessa sitä käytetään edelleen useissa liikenteessä olevissa sähköautoissa ja lataushybrideissä.

CHAdeMO-liitäntä löytyy esimerkiksi ensimmäisen ja toisen sukupolven Nissan Leafeista, Nissan e-NV200 sekä joistakin Mitsubishi-malleista. Suomessa vuonna 2026 myytävä kolmannen sukupolven Nissan Leaf käyttää sen sijaan CCS2-liitäntää.

CHAdeMO-latauspisteitä löytyy edelleen Suomesta, mutta uusissa autoissa ja uusilla latausasemilla painopiste on siirtynyt CCS2-standardiin. CHAdeMO-autolla liikkuvan kannattaa siksi tarkistaa sopivan latauspisteen saatavuus etukäteen latauspalvelun sovelluksesta tai verkkopalvelusta.

Pikalaturi

Pikalatureita löytyy Suomessa esimerkiksi huoltoasemilta, kauppakeskuksista ja vilkkaiden liikenneväylien varrelta. Pikalatauksessa auton akkuun syötetään tasasähköä eli DC-virtaa.

Suomalaisessa sähköteknisessä sanastossa pikalatauksesta käytetään myös nimitystä teholataus. Se on lataustavan 4 tavallisin käyttökohde.

Pikalatureiden tehot vaihtelevat noin 50 kilowatista useisiin satoihin kilowatteihin. Markkinoilla on myös alle 50 kW tasasähkölatureita. Pelkkä lataustapa ei siis kerro tarkasti lataamisen nopeutta.

Auto ei välttämättä pysty vastaanottamaan latauslaitteen ilmoittamaa enimmäistehoa. Todelliseen latausnopeuteen vaikuttavat esimerkiksi:

• auton suurin sallittu latausteho
• akun varaustaso
• akun lämpötila
• latauslaitteen ominaisuudet
• lataustehon mahdollinen jakaminen muiden latauspisteiden kanssa.

Lataus on tavallisesti nopeimmillaan akun matalilla ja keskisuurilla varaustasoilla. Latausteho alkaa yleensä laskea akun täyttyessä. Tämän vuoksi autonvalmistajat ilmoittavat pikalatausajan usein esimerkiksi 10–80 tai 20–80 prosentin lataukselle.

Tarkat rajat ja latausteho riippuvat aina automallista. Siksi 20–80 prosenttia ei ole kaikkia sähköautoja koskeva tekninen sääntö.

Kilowatti (kW)

Kilowatti on tehon mittayksikkö. Yksi kilowatti vastaa tuhatta wattia.

Latauslaitteen kilowattiluku kertoo, kuinka suurella teholla laite voi enimmillään ladata autoa. Suuri nimellisteho ei kuitenkaan takaa, että auto vastaanottaa saman tehon koko latauksen ajan.

Tasavirtajärjestelmässä teho voidaan yksinkertaistetusti laskea kertomalla jännite eli voltit virralla eli ampeerit. Tulos muutetaan kilowateiksi jakamalla se tuhannella.

Esimerkiksi 400 voltin jännite ja 250 ampeerin virta vastaavat teoriassa 100 kilowatin tehoa.

Kilowattitunti (kWh)

Kilowattitunti on energian mittayksikkö. Yksi kilowattitunti tarkoittaa yhden kilowatin tehon käyttämistä yhden tunnin ajan.

Sähköauton akun kapasiteetti ilmoitetaan kilowattitunteina. Jos akun käytettävissä oleva kapasiteetti on esimerkiksi 50 kWh, siitä voisi teoriassa ottaa yhden kilowatin tehon 50 tunnin ajan.

Auton ilmoitetussa akkukapasiteetissa kannattaa huomioida, tarkoitetaanko akun kokonaiskapasiteettia vai käytettävissä olevaa nettokapasiteettia. Auto jättää tavallisesti osan akun kapasiteetista käyttöalueen ulkopuolelle akun suojaamiseksi.

Sähköauton energiankulutus ilmoitetaan yleensä kilowattitunteina sataa kilometriä kohti eli kWh/100 km. Sähköhenkilöauton kulutus on mallista ja olosuhteista riippuen usein noin 15–25 kWh/100 km. Pieni ja energiatehokas auto voi kuluttaa vähemmän, kun taas suuri auto, moottoritieajo tai talviolosuhteet voivat nostaa kulutuksen selvästi suuremmaksi.

Kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat muun muassa:

• ajonopeus ja ajotapa
• ulkolämpötila ja sää
• tien pinta ja korkeuserot
• auton kuorma
• renkaat ja rengaspaineet
• matkustamon lämmitys ja jäähdytys.

Litium

Litium on alkuaine, jota käytetään akkujen valmistuksessa esimerkiksi elektroniikassa, työkaluissa ja sähköautoissa.

Käytännössä lähes kaikki Suomessa myytävien täyssähköautojen ajoakut perustuvat tällä hetkellä litiumionitekniikkaan. Litiumioniakkuja on kuitenkin useita erilaisia. Tavallisia akkukemioita ovat esimerkiksi LFP eli litiumrautafosfaatti ja NMC eli nikkeli-mangaani-koboltti.

Litiumioniakku ei ole ainoa mahdollinen akkuteknologia. Natriumioniakkuja on otettu kaupalliseen käyttöön joillakin markkinoilla, mutta vuonna 2026 niiden osuus sähköautojen akuista on edelleen pieni. Joissakin ei-ladattavissa hybrideissä käytetään lisäksi nikkelimetallihydridiakkuja.

Suurteholaturi

Suurteholaturi eli HPC-laturi on tehokas tasasähkölaturi. Suomessa käytettävän sähköteknisen määritelmän mukaan suurteholatauksesta puhutaan, kun suurin saatavilla oleva latausteho on vähintään 150 kW.

Suurteholaturin nimellisteho voi olla esimerkiksi 150, 300, 350 tai 400 kW. Markkinoilla on myös tätä tehokkaampia latausjärjestelmiä.

Latauslaitteen suuri enimmäisteho ei tarkoita, että jokainen auto latautuisi samalla teholla. Auto ottaa vastaan vain sen verran tehoa kuin sen latausjärjestelmä ja akku kyseisellä hetkellä sallivat.

Lataustavat Mode 1, 2, 3 ja 4

Mode 1–4 tarkoittavat standardoituja sähköajoneuvojen lataustapoja. Suomessa niistä käytetään myös nimityksiä lataustapa 1, 2, 3 ja 4.

Lataustavat kertovat, millä tavalla sähkö siirretään autoon ja millaiset ohjaus- ja suojaustoiminnot lataukseen sisältyvät.

Mode 1 eli lataustapa 1

Lataustavassa 1 sähköajoneuvo liitetään vaihtovirtaverkkoon ilman latausjohtoon rakennettua ohjaus- ja suojalaiteyksikköä.

Tätä lataustapaa käytetään Suomessa lähinnä pienitehoisten kevyiden sähköajoneuvojen, kuten sähköskootterien ja kevyiden sähköisten nelipyörien, lataamiseen. Sähköautoja ei tavallisesti ladata lataustavalla 1.

Mode 2 eli lataustapa 2

Lataustavassa 2 auto liitetään kotitalous- tai teollisuuspistorasiaan latausjohdolla, jossa on ohjaus- ja suojalaitteet sisältävä yksikkö.

Tavallisesta maadoitetusta suko-pistorasiasta käytettävä matkalatausjohto on tyypillinen esimerkki lataustavasta 2. Suko-pistorasiasta tapahtuvaa lataamista kutsutaan myös hidaslataukseksi.

Lataustapaa 2 voidaan käyttää myös asianmukaisesta teollisuus- eli voimavirtapistorasiasta. Tällöin latausteho voi olla huomattavasti tavallista suko-latausta suurempi.

Mode 3 eli lataustapa 3

Lataustapa 3 eli peruslataus on Suomessa suositeltavin tapa ladata sähköautoa säännöllisesti.

Siinä auto liitetään sähköauton lataamiseen tarkoitettuun, kiinteästi sähköverkkoon asennettuun latauslaitteeseen. Latauslaitteen saa asentaa sähköalan ammattilainen.

Latauslaite ja auto viestivät keskenään ennen latausta ja sen aikana. Järjestelmä varmistaa, että auto on kytketty oikein, ja ohjaa esimerkiksi latausvirtaa sekä sähkönsyöttöä.

Suomessa kotien ja muiden kiinteistöjen peruslatauslaitteiden tavallisia tehoja ovat 11 ja 22 kW. Auton toteutuvaa lataustehoa voivat rajoittaa auton sisäinen laturi, latauslaite, kiinteistön sähköliittymä ja kuormanhallinta.

Mode 4 eli lataustapa 4

Lataustavassa 4 sähköverkon vaihtovirta muutetaan tasasähköksi auton ulkopuolisessa, kiinteästi asennetussa latauslaitteessa. Autoon syötetään tasasähköä, ja auto ohjaa lataustapahtumaa.

Lataustapaa 4 käytetään pikalatauksessa ja suurteholatauksessa. Suomessa tavallisin liitin on CCS2, mutta osassa latauspisteistä on edelleen myös CHAdeMO-liitin.

Toimintamatka

Sähköauton toimintamatka tarkoittaa enimmäismatkaa, joka autolla voidaan ajaa täyteen ladatulla akulla. Termiä toimintasäde ei suositella käytettäväksi auton yhteydessä.

Uusien sähköautojen ilmoitettu toimintamatka perustuu yleensä WLTP-mittausmenetelmään. WLTP on standardoitu laboratoriotesti, jonka avulla eri automalleja voidaan vertailla keskenään.

WLTP-lukema ei kuitenkaan takaa, että auto kulkee kaikissa tilanteissa ilmoitetun kilometrimäärän. Todellinen toimintamatka voi olla ilmoitettua lyhyempi tai joissakin suotuisissa olosuhteissa pidempi.

Toimintamatkaan vaikuttavat esimerkiksi:

• ulkolämpötila
• ajonopeus ja ajotapa
• tuuli, sade, lumi ja tien pinta
• tien korkeuserot
• renkaat ja rengaspaineet
• auton kuormaus
• matkustamon lämmitys ja jäähdytys.

Suomen talviolosuhteissa kulutus yleensä kasvaa ja toimintamatka lyhenee. Myös kylmän akun latausteho voi jäädä tavallista pienemmäksi. Akun ja matkustamon esilämmittäminen auton ollessa latauksessa voi vähentää ajon aikaista energiankulutusta ja parantaa toimintamatkaa.

Aiemmin käytetty NEDC-mittausmenetelmä antoi tavallisesti nykyistä WLTP-menetelmää optimistisempia tuloksia. Eri testimenetelmillä ilmoitettuja toimintamatkoja ei siksi kannata verrata suoraan keskenään.

Jos sähköauton akku tyhjenee kesken matkan, Viking Hinaus auttaa. Tilanteesta riippuen auto voidaan kuljettaa sopivalle latauspisteelle, korjaamolle tai muuhun sovittuun paikkaan.

Schuko eli suko-pistorasia

Schuko on maadoitetun kotitalouspistorasian ja siihen sopivan pistotulpan yleisnimitys. Suomessa käytetään tavallisesti lyhyempää nimitystä suko.

Suko-latauksella tarkoitetaan sähköauton lataamista tavallisesta maadoitetusta kotitalouspistorasiasta lataustavan 2 matkalatausjohdolla.

Tavallista 16 ampeerin suko-pistorasiaa ei ole suunniteltu kestämään jatkuvaa ja toistuvaa 16 ampeerin kuormitusta, kuten sähköauton lataamista yön yli. Erityisesti vanha tai huonokuntoinen pistorasia voi kuumentua ja aiheuttaa tulipalovaaran.

Tukes suosittelee käyttämään tavallisesta suko-pistorasiasta ladattaessa enintään 8 ampeerin virtaa. SESKOn vuoden 2025 lataussuosituksen mukaan pitkäaikainen latausvirta tulee rajoittaa 8 ampeeriin tai käyttää uuden standardin mukaista latausjohtoa, jonka pistotulpassa on lämpötilan valvonta. Noudata aina latausjohdon ja auton valmistajan käyttöohjeita.

Suko-pistorasiasta ladattaessa on lisäksi huomioitava seuraavat asiat:

• varmista, että pistorasia on ehjä ja hyväkuntoinen
• tarkastuta vanhan sähköasennuksen soveltuvuus tarvittaessa sähköalan ammattilaisella
• tue latausjohdon suojalaiteyksikkö niin, ettei se rasita pistorasiaa
• älä käytä jatkojohtoa tai johtokelaa
• älä käytä tavallista kellokytkintä, energiamittaria tai adapteria
• keskeytä lataaminen, jos pistotulppa tai pistorasia kuumenee.

Säännölliseen kotilataamiseen suositeltavin ratkaisu on sähköalan ammattilaisen asentama lataustavan 3 latauslaite.

Type 2

Type 2 on Suomessa ja muualla Euroopassa yleisesti käytettävä vaihtovirtalatauksen liitin. Sitä käytetään esimerkiksi kotilatauslaitteissa, työpaikoilla ja julkisissa peruslatauspisteissä.

Type 2 mahdollistaa sekä yksi- että kolmivaiheisen lataamisen. Toteutuva latausteho riippuu latauslaitteen lisäksi auton sisäisestä laturista ja käytettävissä olevasta sähköliittymästä.

Type 2 on liitintyyppi, kun taas Mode 1–4 kuvaavat lataustapoja. Näitä käsitteitä ei pidä sekoittaa keskenään.

Voltti (V)

Voltti on sähköjännitteen mittayksikkö. Jännitettä voidaan verrata vedenpaineeseen letkussa: mitä suurempi paine on, sitä voimakkaammin vesi pyrkii liikkumaan.

Suurempi jännite voi mahdollistaa suuren lataustehon pienemmällä virralla, mutta pelkkä jännite ei ratkaise latausnopeutta. Latausteho muodostuu jännitteen ja virran yhteisvaikutuksesta, ja sitä rajoittavat sekä auto että latauslaite.

Monissa sähköautoissa käytetään nimellisesti noin 400 voltin akkujärjestelmää. Osassa uudemmista sähköautoista on noin 800 voltin järjestelmä. Pikalatauslaite sovittaa syöttämänsä jännitteen auton akkujärjestelmän ja latauksen ohjauksen mukaisesti.