Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää nastarenkaista
Nastarenkaat saattavat näyttää yksinkertaisilta, mutta niistä löytyy paljon sellaista, mitä jokaisen autoilijan kannattaa tietää – erityisesti ennen ensimmäisiä pakkasaamuja.
Vaikka kitkarenkaat ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan, moni suomalainen turvautuu edelleen perinteisiin nastarenkaisiin. Ne tarjoavat ylivoimaista pitoa jäisillä ja liukkailla teillä – ja niillä ajaminen voi joissain tilanteissa olla turvallisin vaihtoehto.
Tässä oppaassa käymme läpi, milloin nastarenkaita saa käyttää, mitä laki niistä sanoo, ja miksi ne voivat olla oikea valinta juuri sinun ajotyyliisi.
Mitä nastarenkaat ovat ja miksi niitä käytetään?
Nastarenkaat ovat olleet osa suomalaista talviajoa jo vuosikymmeniä. Vaikka kitkarenkaat ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina, moni autoilija luottaa yhä perinteisiin nastoihin – eikä syyttä. Ne tarjoavat ylivoimaista pitoa jäisillä ja liukkailla teillä ja tekevät ajamisesta turvallisempaa etenkin pohjoisen vaihtelevissa olosuhteissa.
Nastarenkaat kehitettiin 1960-luvulla parantamaan ajoturvallisuutta talvikeleillä. Rengaspintaan upotetut metalliset tai kevyemmät muovinastat pureutuvat jäähän ja tarjoavat lisäpitoa tilanteissa, joissa tavallinen kitkarengas alkaa menettää otettaan. Modernit nastarenkaat ovat entistä kevyempiä, hiljaisempia ja vähemmän tienpintaa kuluttavia, mutta niiden pääasiallinen tehtävä on edelleen sama: varmistaa paras mahdollinen pito liukkaalla tiellä.
Milloin nastarenkailla saa ajaa Suomessa?
Suomessa nastarenkaiden käyttö on sallittua marraskuun alusta maaliskuun loppuun – tarkemmin sanottuna 1.11.–31.3. välisenä aikana. Lain mukaan niitä saa kuitenkin käyttää myös, jos sääolosuhteet edellyttävät. Tämä tarkoittaa, että jos ensimmäiset pakkasaamut tai liukkaat tiet yllättävät jo lokakuussa, nastarenkaat saa vaihtaa alle hyvissä ajoin. Samoin keväällä niitä voi käyttää huhtikuun puolelle, jos yöpakkaset jatkuvat tai tiet ovat jäisiä.
Käytännössä tämä sääntely antaa kuljettajalle enemmän vastuuta ja harkintavaltaa – mutta myös velvollisuuden seurata ajokelejä tarkasti. Lakimuutoksen myötä talvirengaspakko ei enää perustu pelkästään määrättyihin päivämääriin, vaan todellisiin keliolosuhteisiin. Kuljettaja on aina vastuussa siitä, että autossa on olosuhteisiin sopivat renkaat, ja poliisi arvioi valvontatilanteessa, ovatko olosuhteet sellaiset, että talvirenkaiden käyttö on välttämätöntä.
Nastarenkailla ajaminen ilman sää- tai keliperusteista syytä sallitun ajanjakson ulkopuolella, voi johtaa poliisin määräämään liikennevirhemaksuun (poliisi.fi). Maksu on hallinnollinen seuraamus, ei sakko, ja sen suuruus vaihtelee 20–200 euron välillä rikkomuksen laadusta riippuen.
Lain vaatimukset nastarenkaille
Tieliikennelain (729/2018) mukaan henkilöautoissa, pakettiautoissa, moottoripyörissä, mopoissa, kolmi- ja nelipyörissä sekä perävaunuissa, joiden kokonaismassa on 0,75–3,5 tonnia, on käytettävä talvirenkaita marras–maaliskuun aikana, jos sää tai keli sitä vaatii.
Sama koskee myös raskaita nelipyöriä ja erikoisautoja, joiden kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia.
Kuljettaja tai auton haltija on vastuussa siitä, että auto on liikennekelpoinen ja renkaat sopivat vallitseviin olosuhteisiin. Jos auto ei täytä lakisääteisiä vaatimuksia, seurauksena voi olla liikennevirhemaksu.
Nastarenkaiden kunto ja urasyvyys
Renkaiden kunto on merkittävä osa talviajon turvallisuutta. Nastarenkaiden urasyvyyden on oltava vähintään 3 millimetriä, mutta turvallisen ajon kannalta suositeltava syvyys on vähintään 5 millimetriä. Nastojen tulee olla tasaisesti jakautuneet ja tiukasti kiinni. Yksikin huonokuntoinen rengas voi heikentää ajettavuutta, etenkin jarrutustilanteissa.
Lisäksi renkaiden ikä on tärkeä huomioida. Yli kuusi vuotta vanhat renkaat menettävät elastisuutta ja pitoa, vaikka kulutuspintaa olisi jäljellä. Myös rengaspaineet kannattaa tarkistaa säännöllisesti – erityisesti silloin, kun lämpötila vaihtelee nopeasti.
Nastarenkaat ja ympäristö
Nastarenkaiden käyttöön liittyy myös ympäristönäkökulmia. Nastat kuluttavat tien pintaa ja nostattavat ilmaan katupölyä erityisesti keväisin, kun tiet kuivuvat. Suomessa kaupungeissa ei ole käytössä nastarengasmaksuja kuten esimerkiksi Norjassa, mutta jotkut kaupungit ovat ottaneet käyttöön kokeiluluonteisia kieltoja tietyillä alueilla.
Esimerkiksi Helsingissä Lönnrotinkadulla on voimassa nastarengaskielto (hel.fi), vuoteen 2028 saakka. Kokeilun tavoitteena on vähentää katupölyä, melua ja katujen kulumista sekä edistää kitkarenkaiden käyttöä. Tällaiset paikalliset kokeilut voivat yleistyä tulevaisuudessa, jos niillä todetaan olevan positiivinen vaikutus ilmanlaatuun, liikenneturvallisuuteen ja katujen kulumiseen.
Valmistaudu talven ajokauteen
Ennen renkaiden vaihtoa on hyvä tarkistaa muutama perusasia. Urasyvyyden ja nastojen kunnon lisäksi on tärkeää varmistaa, että rengaspaineet ovat oikein kuormaan ja lämpötilaan nähden, ja että vararengas tai paikkausaine, tunkki sekä tarvittavat työkalut ovat kunnossa. Samalla kannattaa tarkistaa akun varaus ja lisätä tuulilasinpesunestettä – sillä usein ensimmäinen liukas aamu tulee yllättäen.
Valmistaudu lukaisemalla oppaamme:
